Uusiraskaus... Toinenlapsi? Raskausoireet. ?!?!?!?!?!?!?!?

Painonpudotus jäikin sitten.... Kävimme ultrassa ja sieltä näkyi pieni VAUVA... Kirjotan tänne vähän myöhässä taas kun harvoin tietokoneella olen ja puhelimella en jaksa kirjottaa kun tulee miljoonakertaa enemmän virheitä.
Nyt ois Rv 15+1 =) Uusivauva tulossa ja mun vauva kohta jo 7kk ikänen. Ikäeroa näille tulisi 1vuosi2viikkoa. Hieman järkytyin kun tein raskaustestin, vaikka tietoisesti tiesimme että mahdollista tulla raskaaksi, kun emme käyttäneet ehkäisyä. Raskaus sujunut ihan hyvin, ei mitään "Komplikaatioita" vielä tullut. .... 

Alkuraskaus oireet:
-ÄRTYNEISYYS
-VÄSYMYS
-Tunne raskaudesta
-Menkat jääneet pois
-Raskaustestit +
-JÄRKKY PAHOINVOINTI!!

Mielestäni on outoa että raskaudet ovat niin erilaisia. Danielia kun odotin niin minulla ei ollut oikeastaan ollenkaan raskausoireita. Olen miettinyt paljon synnytystä, pelkään sitä.. Koska edelliskerta ei tosiaan ollut mikään maailmanparaskokemus... Tiedän että synnytykset ovat monella ollut erilaisia ja jopa toinen synnytys helpompi kuin ensimmäinen. Pelottavaa ajatella että suostun näin pienellä aikavälillä kokea saman kivun ja "Tuskan" jonka koin viime heinäkuussa. Samalla muistan onnellisuuden joka huokui sisältäni kun sain rakkaan poikani elävänä ulos. Muistan myös väsymyksen ponnistusvaiheessa. Tuntui kun voimat olisivat loppuneet kokonaan. Kaiken sen jälkeen en enään saanut unta.. Valvoin monta yötä synnytyksen jälkeen..

Nyt kerron muistakin peloistani... Pelkään että painoni nousee, enkä enään halua katsoa peilistä. Todennäköistä etten nää "Raskausmahaa" vaan rumanläskin peilikuvan... Tiedän että itse voin vaikuttaa raskausajalla painooni ja "ylimääräisiin kiloihin" ihan vaan syömiselläni.. Minulla on jonkunverran "pimeitä mielihaluja"  näihin kuuluvat: KARKIT,SUKLAA,LIMU,PASTA Barmesanilla...  Minun tekisi mieli syödä KOKO_AJAN_JOTAIN.
 Olen pohtinut jos alkaisin syömään "Dieetti ruokavalion" mukaisesti. Näin saisin painoa kontroloitua ja ehkä turhaa syömistä "Vähennettyä". Pelkään että vartaloni muuttuisi vielä enemmän tämän raskaudenaikana.. Entä jos en palaudu enään niinkun viimeksi? mieleeni virtaa nopeasti miljoonia kysymyksiä kaikesta.

 Elämäni muuttuu kokonaan.

Todennäköisesti näin tulee tapahtumaan, kun toinen lapsi syntyy. Nyt jo hankalaa, kun ei meinaa jaksaa lähteä (VARSINKIN TALVELLA) mihinkään.
Raskauden takia olen väsynyt ja vihainen. Ärsyynnyn hyvin helposti.
Hyvä ystäväni jolla on myös samanikäinen poika kuin minulla, tukee minua onneksi kaikessa. Se tuo voimaa minulle ja jaksan eritavalla elämääni. On ihanaa että vieressä seisoo joku jolla on samankaltainen tilanne kuin minulla.

No jokatapauksessa.. Toinenlapsi.... ei hitto... Mietin välillä mielessäni että mihin mä oon ryhtynyt... Mutta ABORTTI ei ole minun maailmassani koskaan ratkaisu mihinkään. Varsinkaan jos ja kun on tietoinen mahdollisuudesta tulla raskaaksi. On mulla toki mies joka auttaa... Tai niin moni luulee ;) . Pelottaa tuleva tästäkin... Pärjäänkö varmasti kahdenlapsen kanssa KAHDEN PIENEN!?  En oo ikinä hoitanu kahta pientä lasta samaanaikaan... Oon kyllä usein nähnyt ja tuttavapiirissäni on pieni-ikäerosilla olevia lapsia paljon. Saan varmasti paljon neuvoa heiltäkin ja apua. Entä jos henkisesti en jaksa? Entä jos väsyn?  Tiedän että HALUAN jaksaa ja YRITÄN parhaani. Ja tiedän että tukijoukot ovat takanani mutta kun minulla on ongelma että en myönnä jos tarvitsen apua/olen liian väsynyt.

Olen AINA halunnut lapset pienillä ikäeroilla että on EHKÄ kaveriksi / tai sitten jopa Tappelupukareiksi :DD  No alku on varmasti helppo kun toinen " syö ja nukkuu" ja toinen "Vilpertti" tekee tuhoa minkä kerkiää...  :D Odotan innolla tulevaa ja ehkä hieman jännityksessä. No Nyt vihdoinkin sitten tulee pienellä ikäerolla.. Fiilikset silleen katossa mut silleen taas se on täysin uusijuttu minulle.... :D  Mutta ihanat uutiset jatkuu SISKONIKIN saa lapsen 2,5kk aikaisemmin kun minä =) JEE!! Voidaan viettää yhdessä mammalomaamme. Heille on ultrassa luvattu poikalapsi.. Ennestään heillä on yksi tyttö (ihana kummityttöni 3v.) Itselläni ultra on vasta ensikuun(Helmikuun) lopulla... Minulla ei ole aavistustakaan kumpi olisi tulossa. Olen nähnyt monia unia että poikavauva siellä on ja monesti meinaan sanoa että " Ensikesänä poikien kanssa"  Onkohan enne?? Olisi ihanaa saada tyttövauva taloon, pitämään äidinkanssa noi miehet kurissa! :D  Mutta ei sillä mitään väliä ole kumpi tulee, koska olen onnellinen siitä kuitenkin. Toivotaan että pärjään kahden lapsen kanssa, no ilmottelen tännekkin että miten menee tää raskaus ja sit kun vauva syntyy.

Palataas sitten Daneen... Dane on viikonpäästä 7kk ikäinen...  Kiltti ja iloinen poika pääosin....
Dane on alkanu kiukuttelee iskälle... Syömisestä ei KOSKAAN tule mitään jos isä syöttää / on lähellä?! dane vaaaan huutaa ja kiukkuaa. Eli minä joudun syöttämään aina yksin danielia.  Nyt kun hampaita on tullut (2 ALAHAMMASTA) niin ollut muutama hankala yö takana, jolloin valvottanut kaksi tuntia. Ja aamulla herännyt "aikaisin" 7 aikoihin siis...  Yleensä herää 8.30.10.00 välillä..... Olen yrittänyt ja melkein onnistunut saamaan yösyötöt pois... ( hampaat vaikeuttavat asiaa) Kahtena "yönä" olen joutunut antamaan maitoa kun ei ole muuten suostunut jatkamaan uniaan...  No tätä "ihanuutta" jäljellä vaikka kuinka kauan siis näit hampaiden tuloa ja kipua :SS että tässähän tämä menee:D
Ollaan jonkun verran "reissattu autolla danenkanssa ja ostin juuri turvaistuimen CARETERO SCOPE 0+kk  helppo käyttöinen oli ainakin kun tutustuin siihen... ei olla vielä autossa käytetty, huomenna varmaan kun jaksan asentaa istuimen toisinpäin (ASENNUKSESSA PIENTÄ ONGELMAA BLONDILLA)  :DD mutta videosta kun katotte niin helppo asentaa :D  Dane koitti kuitenkin istuinta ennen autoonvientiä niin tykkäsi todella istua siinä :D ei olisi halunnut pois.  Makuuasennolle ei oikein lämmennyt enään...

Dane ei hirveästi vierasta, enemmän ehkä kun on kovaa hälinää ja vilinää ympärillä niin silloin vierastaa ja pelkää..  Siitä on tullut äidin oma lellikki <3 Mun oma rakkauspakkaus <3333 Äiskän kans täällä pitää hauskaa päivät pitkät ja touhuaa minkä kerkee.. Odotan jo innolla että lähtisi kävelemään/nousisi seisomaan... Tykkää varmaan makoilla ja "Peruutella" lattialla :D Kun ei vielä oo noussut.. Painoa Danella tosiaan 9,5kg ja pituutta huimat 65,5cm :DDD
Meille on tullut päivärytmi...  9<10 aikaan aamupuuro (riippuu monelta herää) sitte PÄIKKÄRIT 13<14 ruoka sit 16.00 ÄM 19<19.30 iltapuuro :)Ja lopuks ennen nukkumaan menoa iltamaito. Tavallisesti dane menee nukkumaan klo. 20.00. Saan sen jälkeen "omaa-aikaa"

Mieheni mielestä ton ikäsen pitäis antaa leikkiä YKSIN ? mä en vaan tajuu siis tottakai välillä ihan hyvä jättää hetkeks vaikka lattialle yksin mut kyl mä haluun samas huoneessa olla sen kans ja kattoo kun se touhuaa... Iskälle se kiukuttelee silloinkin... en tiiä mitä toi on antanu periks oikeen kun.. mieheni ei pysty mitään tehdä jos dane on hereillä, se raivoaa ja kiukuttelee kokoajan. Ei suostu leikkimään / harvoin mieheni saa sen edes päikkäreille/yö unille. En vaa tajua... eiks miehet osaa? vai mikä siinä on?  Sitku ne ei YRITÄ TARPEEKS..... Jos tyyliin yks ruokalusikallinen ei mee suuhun nii "ei se syö" "ei tää onnistu"  mulla meneee hermooooo!!!! Siis niin saamattomia kun ei jaksa edes yrittää... ei se mitään söis jos mäkään en yrittäis... ( SORI pakollinen vihanpurkaus) :DDD'

Tää on mun Parhaille ystäville :

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.
    
    Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan.
    Kuinka aurinko laskee puiden taakse, ja saa
    taivaan punertamaan.
    Minä olen vielä pikkuinen, ja siksi tahtoisin. Oppia tän´ 
    maailman, paljon paremmin.
    Ja kun mä sitten joskus, olen aikuinen. Niin toivon että
    oppimasta koskaan lakkaa en.

Ilman teitä mä en jaksais, te saatte mut elämään erilailla. Te saatte mut jaksamaan kaikkea mitä on viimisen vuodenaikana tapahtunut... Olen onnellinen että minulla on teidän... 

 Sitten yhden toisen ihanan laulun sanat liitän... Laulan tätä laulua siis aina mun "vauvalle" Tässä siis vain yksi säkeistö.

Kerro äiti kuinka lumi on niin valkeaa,
miksi lehdet puihin puhkeaa?
Miten unet ihanimmat oikein muodon saa
ja missä voikaan olla unten maa?
Mitä tiedät joutsenista, erämaista pohjoisista,
miksi nousee aurinko ja kaste kimaltaa?

On ihmeitä niin paljon alla taivaan
ja asioita joista tiedä en.
Sua vaikka kysymyksilläni vaivaan,
niin hymystäsi luen vastauksen.
Sun katseessasi näen rakkauden.
Sun katseessasi näen rakkauden.  




Jatkan taas jokupäivä kirjottamista =)  

Vauva jo 5viikkoa

Äitiys on lähtenyt hyvin käyntiin. Aluksi oli vaikeaa, tuntu että oli ihan loppu. Yö syötölläkin olin ihan erimaailmassa danen kanssa. Eipä siitä alusta sitte enempää kuvailen vaan että hankalaa oli tottua äitiyteen. En olisi uskonut että tälläistä on äitiys.

Nykyään dane herää kerran yöllä syömään tai sitten 4.30-5.30 aikoihin. Tietty unirytmi löydetty väsyttää edelleen hieman mutta toivottomuus kadonnut kokonaan. Mieheni ei hirveästi lastamme hoida ja se harmittaa... Entä jos isän ja pojan välille ei tule sidettä? Voinko koskaan jättää heitä kahdestaan esimerkiksi 8 tunniksi... Vai huutaako dane koko ajan kunnes tulen kotiin?  Pohdin paljon tälläisiä asioita kun itse keskustele  danen kanssa ja hän hymyilee aina valloittavasti kun juttelen/hymyilen hänelle. 

No joka tapauksessa meillä menee hyvin olemme käyneet muutamia kertoja vaunuilemassa. Se on ollu muuten tosi hauskaa ja mieleistä puuhaa, mutta nuoriäiti kun oon nii ihmiset mulkoilevat vihaisesti ja supisevat keskenään :( se ei mukavalta tunnu. Nuoret äidit aina leimataan huonoksi äidiksi, lasta pidetään aina vahinkona, minkä helvetin takia?!! Ei se tarkota että kaikki nuoret äidit olisivat niin huolimattomia ja välinpitämättömiä teinejä. 

Synnytyksestä 5,5viikkoa ja painoa tippunut  14kg viellä olisi joku 7-9kg tiputettavana.. 

Dane on maailman paras asia mitä mulle on koskaan tapahtunut ❤️

Harmittaa vaa ku ukko ei oikeen osallistu hoitamiseen.. Mä nukun kuitenki öisin 3-5h ja valvon aina koko päivän.. Se käy töissä kylläki mut vois enemmän olla meijän kanssa. Ja opetella asioita. En mä uskalla jättää tota sen hoiviin ku ehkä 2 tunniks :/

Vauvan viimeinen matka masussa

Sairaalaan - käynnistäminen - synnytys ❤️

Maanantaina lähdimme hyvinkäällä käymään taas ultrassa ja sydänkäyrissä masun kanssa.. Tällöin oli siis rv 38+2.

Sydänkäyrät oli hyvät vauvalla ja itse äidinkin verenpaineet hyvät (mulle aika korkeet)

Lapsiveden määrähän oli taas laskenut nyt indeksi taisi olla 5. 

Vauvan kokoa mittailtiin ja se ei ollut 10päivää kasvanut yhtään, oli kuulemma jopa pienempi. Painoarvio oli nyt 2,6kg.

Olimme mieheni kanssa ultrassa, lääkäri pyysi erikoislääkärin katsomaan mittoja vauvasta.. Siitä ei kuitenkaan apua ollut (sai samat mitat) ja päätettiin että aika ottaa mahan asukki ulkoruokintaan. 

Kun lääkäri sanoin sanan pallonki niin sydänpomppasi kurkkuuni, päähän nousi ajatuksia että sattuuko se ja MITÄ ne oikein tekevät. Sitten synnytys käynnistettiin laittamalla pallonki, se tuntui epämukavalta kun se oli teipattu jalkaani kiinni. Pallonki oli minulla vuorokauden koska kohdunsuu oli kiinni. Pallonki aiheutti enemmän ja enemmän supistuksia oli jopa vaikea kävellä.. Jouduin pyytämään lihakseen pistettäviä kipulääkkeitä tällöin. 

Tiistaina 1.7.14  klo. 14 pallonki VIHDOIN otettiin pois ja kohdun suu oli auennut 4cm. Ennen pois ottamista jouduin käydä ulkona/sisällä kävelyllä 30min. Koko aika kävelimme mieheni kanssa ulkona parkkipaikalla ja se oli tuskaa! Supistukset hyvin kipeitä jo tällöin!! 

Minut siirrettiin synnytyssaliin sydänkäyrille. Melkein heti laitettiin käynnistystippa ja supistuksia alkoi tulla enemmän ja enemmän. Anestesia lääkäri tuli pistämään epiduraali puudutuksen (mielestäni ei sattunut ollenkaan, varsinkin kun oli niin kovat supistukset)

 Sain tietty antibiootin samalla kun mull tosiaa toi streptokokki bakteeri tuolla elää :) no muutaman tunnin päästä mulla oli auennut 8cm ja puhkaistiin kalvot. Jouduin vielä kestämään supistuksista jonkun aikaan  ja laitettiin jopa lisää epiduraalia tms?  Kun tuntu että taju lähtee kun supistaa niin paljon .. 23.45 10cm auki ja alettiin sitten ponnistaa, vaik must tuntu etten tunne supistuksiakaan.. 

ponnistusvaihe kesti n. 40min.. Vauvan sykkeet alko laskee ja jouduttiin ottaa imukuppi. Se sattu ihan sairaasti tuntu vähintää et kuolee siihen paikkaan, ja ne korjas KOLME KERTAA sen imukupin asentoa. Mä en oo varmaa ikinä huutanu ja itkeny niin paljoo. Sen jälkee ponnistus vaihe ei enää kivalta tuntunu ku sattu niin paljon, mä aloin jopa pelkää ponnistamista kun tiesin mitä tapahtuu... 3 tai 4 kertaa ponnistin imukupin kanssa kunnes se vihdoinkin tuli ulos!!

 viimisellä ponnistuksella tuntu et "mä en enää jaksa!, turhautti, väsytti ja sattu. Sekä tuntun et pää räjähtää" 

2.7.14 klo 00.23 Syntyi meidän esikois poika 44cm ja 2580g ❤️❤️

Poika lähti samantien hengitysvaikeuden takia lastenosastolle ja vietti siellä 2 päivää :/  c-pap laite oli hänellä vain ensimmäisen yön ja hänelle aloitettiin myös iv.ab. (Keuhkoissa näky jotain pientä tulehusta). Iv.ab hänellä meni 3 päivää.

Synntyksen jälkeen minun crp arvot vaan nous ekana päivänä 30 tokana 115 ja kotiin lähtöpäivänä ne olivat 40. Sain siis koko sairaalassa olo ajan iv.ab cefuroxime. 

En kadu päivääkään että synnytys meni miten meni. Ja kaikki synnytys jutut on jo häipynyt mielestäni. Vaikka ensin ajattelin että en enään ikinä synnytä! 

Olen ikuisesti onnellinen siitä että sain oman pienen vauvani elossa ja terveenä.  Maailman suloisin poikani. Rakastan ikuisesti ❤️❤️❤️

Rv 37+3

Heips!

Maanantaina olin taas ultrassa nyt lapsivettä AFI8. Eli normaali tasolla taas, jouduin mennä sydänkäyrille ja vauvan syke TAAS 140-190 :(  siinä meni sitte tunti kun se tarkkaili sitä käyrää ja jouduin sen koko tunnin makaa KYLJELLÄNI SILLÄ KOVALLA LÄÄKÄRI SÄNGYLLÄ.

Tunnin päästä lääkäri tuli kätilön kanssa sanomaan mulle et joo et aika korkeet on sykkeet vauvallas et täytyy pyytää erikoislääkäri kattoo kans näit käyrii et makaa hetki viel siinä. No 10 min makasin  viel ja tulivat takasin ja sanoivat et pääset kotii et ne laskiki nyt ne sykkeet (Se kone näytti kyllä edellee 170-185) Varmaa erikoilääkäri sanonu et ei haittaa jos vaihtelee paljon... tms... Vauva oli koko käyrien ajan liike kannalla, koko ajan potki ja liikku.

 Ensviikol taas ensin klo. 12 Sydänkäyrillä ja sitte klo 13 ultrataa ja katotaa vauvan kokoa ja lapsiveden määrää... huhhuh oikeesti....  KUMPA TÄÄ SYNTYIS JO KOHTA :D alkaa käydä yksiö ahtaaks sillä :D

Oon yrittäny vaikka ja mitä perus tapoja... (Synnytyksen käynnistämisen kotitapoja)
3 Ässää
Kyykkyjä
Lenkkejä
pomppiminen
MISTÄÄN EI VAA LÄHE SUPISTELEEN..

Tää pikkumies varmaa pysyy täällä 2 viikkoo yliaikaisenaki :D

Rv 36+6

Moikka taas... 

 

Eilen oli synnytystapa arviointi... Siellä sit eka 45min kuunneltii vauvan korkeita sykkeitä 170-190 ja istuin siinä sydänkäyrä laitteessa koko ajan. 

Sitte ultrattii vauvan kokoa painoarvioksi sanoivat 2680g sen koommin ei sitte tutkittukkaa kun lääkäri huomasi että lapsivettä ei ole normaalin verran.. Lapsiveden indeksiksi sanottiin 4. Luin netistä että normaali indeksi on 8-18.  No tarkkailuunhan ne laittovat mut kummastakin ja ultrassa huomattiin myös että istukka on kalkkeutunut ja hauras. Lapsivedestä eivät sanoneet että onko sitä lorahdellu vai nihin on kadonnut mutta käynnistystä suunnittelivat. Katsoivat virtaukset yms ovat ok. Ja ylilääkärikin kävi vilkaisemassa.

 Sen koommin eivät tutkineet sitä että pystynkö edes synnyttämään alateitse kun äidillä ja molemmilla siskoilla ahdaslantio ja häntäluu tulee eteen. (Heillä siis suunniteltuina leikkauksina tehty ja äidillä lisäksi 1 hätäsektio)  kysyin miksi minua ei kuvata niin syynä se että kudokset ja luut antavat periksi jonkun verran ja mietitään sektiota sitten SYNNYTYKSESSÄ ELI TARKOTTANEE HÄTÄSEKTIOTA. Eihän se lääkäri minua kuunnellut olen vain nuori ensisynnyttäjä joka kyseli asioita ja halusi vastauksia... Vastauksia en vaan saanut 

Ultran jälkeen menin labraan antamaan pvk ja crp näytteen. Niissä ei kummempaa crp 9. Sanoivat että jos korkea joudun jäädä sairaalaan sisälle. Onneks oli vaan 9 (normaali arvo <3-5)  mulla ollu siis vähän flunssaa täs muutaman päivän.. 

 Sitte labrasta suoraan jouduin takas sinne sydänkäyrä koneeseen (15min) ja jos vauvan sykkeet olis edelleen ollut korkeet olis minun pitänyt tänään  mennä sinne uudelleen sydänkäyrille 

( onneksi vauva oli rauhoittunut ja sykkeet 150-170. ) 

Et wou en ois ikinä uskonu et mulle käy näin et vietän taas kerran tavallisen lääkäriajan takia niin et vietän 3h hyvinkään sairaalassa.  Vointini siis muuten hyvä ja neuvoivat jos kuume rupee nousemaan viikonlopun aikana niin sairaalaan täytyy lähteä ja vauvan liikkeitä täytyy seurailla. Kohdunkaula kadonnut nyt kokonaan ja maanantaina taas ultrataan mikäli lapsivesi vähenee entisestään niin luultavasti käynnistetään. 

 Voin vauvan kanssa hyvin mitä nyt pikku flunssa ja jännittää toi tuleva maanantai. Voikohan lapsivettä tulla jostain lisää? Vai katoaakohan viimesetki nyt viikonlopun aikana :/  no tämä tältä viikolta saa nähä miten käy.. Mieheni oli ainaki huolissaan ja nyt hyvin jännittynyt kun vauva saattaa tulla hetkenä minä hyvänsä..  Alavatsa ja alaselkä sekä nivuset on ollu kyllä arimmat paikat ja särkyä löytynyt vaikka muille jakaa. 

Tässä kuvaa Rv 36+6 

Rv 34+4

Hei vaan taas..  Mulla nyt yli viikon vatsa ihan vetistä, jouduin käydä ultrassa tossa viimeviikolla kun epäiltiin perätilaa, eikö tiedetty vauvan kokoa. Selvisi että vauva pääalaspäin ja normaalin kokoinen vauva sieltä löytyy. Sanoi että kohtu kamalan ylhäällä vielä ettei ole laskeutunut ollenkaan. 

Eilen jouduin käydä tän yli viikon kestäneen vatsavaivan takia neuvola lääkärillä se katto et paikat on kiinni ja sano et jos kivuliaita supistuksia alkaa tulla enemmänkin ja säännöllisesti niin sairaalaan ja pitää juoda ja syödä hyvin ja varoo kuivumista ja seurailla sitä. Ja kertoi myös että vauva on normaali aikainen ettei mitään hätää jos se syntyy rv 34 niin sitten syntyy. 

Verenpaineista valitteli kun mulla aina alhaiset eli siis tyyliin 98/56 p. 90. Mut meikä vetää kaikkii salmiakkejaki vaikka kuin paljon eikä ne nouse 😂😂😂 

Vauva on kasvanut normaaliuran alapuolella ( neuvolassa sanoi että se on hyvä koska olen itsekkin hyvin pieni ihminen)  kiloja tullut jo 17! 😂 no kaikki tulevat lähtemään vauvan synnyttyä. Olen ihan innoissani jo kumpa tämä syntyisi❤️

Streptokokki kokeen ottivat myös eilen lääkärillä ja kun koitti sormilla kohtua niin ihan sattu :s se sano että kohtu on nyt laskeutunut tosi paljon että tunsi sen pään kuulemma. Sanoi myös että voi olla että pääsee vielä kääntyilemään miten sattuu massussa.

Sain vihdoinkin synnytystapa-arviointiin ajan vähän jänskättää että ehdinkö ennen tulevaa synnytystä edes käymään siellä :s  meidän suvussa siis on perätilaa sekä jokaisella ahdaslantio joka tarkoittaa sitä ettei vauva mahdu tulemaan alakautta vaan joudutaan leikkaamaan. 

Olen jo pohtinut leikkausta ja hyväksynyt sen. Sekä päättänyt etten ota riskiä että omalle pojalleni tapahtuu jotakin synnytyksen yhteydessä. 

Ps. Me voidaan pojan kanssa ihan hyvin vaikka vatsa onkin ollut erittäin vetinen yli viikon, jännä että tähänkään selitystä ei löydy. Kovasti supistelee ja ajoittain muutamia etittäin kipeitä suppareita tullut. 

Ensiviikolla mm. Neuvola sekä siitä viikonpäästä juhannuksen aikoohin synnytystapa arviointi. Kestää varmaan että kirjottelen.. 😂😂 

Tässä kuva rv 34+4

Rv 32+3

Huhhuh hellettä pukkaa ja maha senkun kasvaa :) pakko sanoo et tää rantapallo maha on tosi ihana mutta ku hengästyy niin sairaan helposti :s  oon tässä reenannu välillä kahvakuulan kanssa.  Ukon kans yhdessä asuminen alkanut luonnistua kumpikin tottunut toisen tapoihin (ukko välillä ihmettelee mun tapoja). Ruuan laittoa tässä ja aurinkoo tänään otettu sekä oltu kalassa, kaverin kanssa. Poika potkii kamalan paljon kylkiluihin sekä osan päivästä istuu selvästi kun pää painaa kylkiluihin.  Painoa tullut 14kg sf mitta 27 ja vauvan syke ollut 150-160 ...  Neuvolassa ei oo painosta enää mitään sanonut.. Huhhuh viellä 2kk kumpa sitä jaksais helteistä huolimatta. Odotan kovasti että pääsen synnytystapa arviointiin viikolla 35-36 raskaus arpia ei viellä ole oikeastaan tullut ja raskauteni sujunut oikein hyvin ps. onnea kaikille odottajille! 

Tässä kuva RV 32+3